Christine Macel valittu ohjaamaan 57. Venetsian biennaalia

1893. huhtikuun 9. päivänä Venetsian kaupunginvaltuusto äänesti taidenäyttelyn järjestämisen puolesta. Aluksi näyttelyyn oli tarkoitus sisällyttää vain italialaisia taiteilijoita, mutta keskustelun jälkeen valtuusto päätti kutsua myös valikoidun joukon taiteilijoita muista maista. Kun näyttely avattiin kaksi vuotta myöhemmin, 30. huhtikuuta 1895, sille annettiin nimi "I Esposizione Internazionale d'Arte della Città di Venezia", eli Venetsian kaupungin ensimmäinen kansainvälinen taidenäyttely. Näyttely houkutteli 224 000 vierailijaa. Tämän jälkeen kaupunginvaltuusto päätti järjestää samanlaisen näyttelyn joka toinen vuosi, eli biennaalisesti. Ja lukuun ottamatta viittä kertaa, jolloin näyttely peruttiin sodan tai sisäisten levottomuuksien vuoksi, he ovat tehneet juuri niin. Näistä vaatimattomista alkuvaiheista Venetsian biennaali-taidenäyttelystä on tullut maailman merkittävin ja vaikutusvaltaisin kansainvälinen taidenäyttely, joka on synnyttänyt biennaaleja ympäri maailmaa. Vuonna 2015 56. Venetsian biennaali-taidenäyttely houkutteli yli puoli miljoonaa vierailijaa.

Varhaiset päivät

Venetsian kaupunginvaltuusto piti hallussaan biennaalin kontrollia vuoteen 1930 asti, jolloin he siirsivät näyttelyn hallinnan hallitukselle, jota johti tuolloin Benito Mussolinin fasistinen hallinto. Vuodesta 1962 alkaen näyttely alkoi nimittää taiteellista johtajaa, joka vastasi näyttelyn visuaalisten elementtien kuratoinnista. Siitä lähtien useita johtajia on valittu useaan otteeseen. Venetsian biennaalin 24 taiteellisesta johtajasta vain neljä on ollut naisia. Ensimmäinen kerta, kun nainen valittiin johtamaan Venetsian biennaalia, oli vuonna 2005. Itse asiassa sinä vuonna kaksi naista valittiin yhteisjohtajiksi näyttelyyn. Maria de Corral ja Rosa Martínez, molemmat Espanjasta, ottivat tehtävän vastaan, kuratoiden kaksinkertaisia näyttelyitä. Maria de Corralin näyttely nimettiin "Taiteen Kokemus". Rosa Martínezin näyttely nimettiin "Aina hieman pidemmälle" ja se pidettiin Arsenale-tilassa.

Venetsian biennaali 2015

Viisi kysymystä

Vuonna 2011 Beatrice "Bice" Curiger, sveitsiläinen kuraattori ja taidehistorioitsija, valittiin 54. Venetsian biennaalin johtajaksi, ja hänestä tuli kolmas nainen, joka sai tämän tehtävän. Curiger nimitti näyttelynsä "ILLUMInations". Curiger selitti prosessiaan yrittämiseksi "tuoda valoa itse instituutioon, kiinnittää huomiota lepääviin ja tunnustamattomiin mahdollisuuksiin sekä konventioihin, joita on tarpeen kyseenalaistaa."

Kuraattorina 84 visuaalista taiteilijaa näyttelyynsä, Curiger esitti jokaiselle heistä seuraavat viisi kysymystä: 1) Missä tunnet olosi kotoisaksi? 2) Puhuvatko tulevaisuus englantia vai muuta kieltä? 3) Onko taiteellinen yhteisö kansakunta? 4) Kuinka monta kansakuntaa tunnet itsessäsi? 5) Jos taide olisi kansakunta, mitä sen perustuslakiin kirjoitettaisiin?

Venetsian biennaali 2015

Valmistautuminen vuoteen 2017

Tänä vuonna 22. tammikuuta hallitus valitsi 57. La Biennale di Venezia -tapahtuman johtajan, joka pidetään 13. toukokuuta - 26. marraskuuta 2017. Hallitus valitsi Christine Macelin, joka työskentelee tällä hetkellä Centre Pompidou'ssa Pariisissa Musée National d’Art Moderne -museon pääkuraattorina. Ennen työskentelyään Pompidoussa Macel oli työskennellyt Ranskan kulttuuriministeriössä kuraattorina "Délégation aux Arts Plastiques" -yksikössä.

Valintansa myötä Macelista tulee neljäs nainen, joka on valittu Venetsian biennaalin johtajaksi. Viimeisen seitsemän biennaalin aikana on ollut kahdeksan taiteellista johtajaa. Puolisko heistä on ollut naisia. Viitaten syihinsä valita Macel vuoden 2017 johtajaksi, he mainitsivat laajalti esitetyn mielipiteen, että vuoden 2015 biennaali keskittyi jakautumiseen ja ahdistukseen. Venetsian biennaalin presidentin Paolo Barattan mukaan Macel keskittyy enemmän "taiteilijoiden tärkeään rooliin omien universumien keksimisessä ja antamassa runsasta elinvoimaa maailmaan, jossa elämme."

Christine Macel

5 Faktaa Venetsian Biennaalista

*Näyttely on peruttu viisi kertaa historiansa aikana: 1916 ja 1918, ensimmäisen maailmansodan vuoksi; 1944 ja 1946, toisen maailmansodan vuoksi; 1974, sisäisten levottomuuksien vuoksi, jotka liittyivät presidentti Carlo Ripa di Meanan vaaleihin.

*Vuoden 1964 Venetsian biennaali on katsottu olevan vastuussa Pop-taiteen legitimoinnista taidehistorian maailmassa myöntämällä Robert Rauschenbergille sen ykköspalkinto sinä vuonna.

*Opiskelijoiden protestit vuonna 1968 johtivat lopulta myyntitoimiston (väliaikaiseen) poistamiseen, jota he vihasivat sen "taiteen kaupallistamisen" vuoksi.

*Ennen vuoden 1993 Biennalea pidettiin kolmen vuoden tauko, jotta vuoden 1995 Biennale osui tapahtuman 100-vuotisjuhlaan.

*Koko vuoden 1974 Biennale oli omistettu näyttelyille, jotka käsittelivät kenraali Pinochet'n, Chilen diktatorisen hallitsijan, protestia.

Esittelykuva: Christine Macel