Huudossa, veistos merkitsemään Andy Warholin suhdetta abstraktiin

Abstrakti Andy Warholin veistos, jonka arvoksi arvioitiin jopa miljoona dollaria, tuotiin huutokauppaan aiemmin tässä kuussa, mutta ei minkään suuren huutokauppatalon toimesta. Sen tarjosi John McInnis Auctioneers Amesburysta, Massachusettsista, perheyritys pienessä maaseutuyhteisössä New Hampshiren rajan lähellä. Aiemmin tuntematon veistos oli osa Harriett (Woodsom) Gouldin omaisuuden myyntiä, joka kuoli vuonna 2016 94-vuotiaana. Gouldilla ei ilmeisesti ollut aavistustakaan, että veistos oli hänen kodissaan. Sen löysi Dan Meader, huutokauppatalon johtaja. Se oli osa kokoelmaa taide-esineitä, johon kuului lukuisia muita Warholin teoksia sekä teoksia Jean-Michel Basquiatilta, Robert Indianalta, Kenny Scharfilta ja Keith Haringilta. Meader oli löydöstä järkyttynyt. Hän oli odottanut, että perintöhaukkaus koostuisi pääasiassa Adirondack-huonekaluista, intiaani-koreista ja -kulhoista sekä erilaisista muista maalaismainen, kotitaloustavaroista. Mutta ullakkoa tyhjentäessään hän löysi aarreaitan. Se oli omaisuutta, joka oli aiemmin kuulunut Jon Gouldille, Harrietin vanhimmalle pojalle. Jon oli varatoimitusjohtaja Paramount Picturesilla, ja vuosina 1980–1985 hän oli Andy Warholin elämänkumppani. Yhteisten ystävien kertomusten mukaan Warhol hemmotteli Jonia lahjoilla – hän lähetti tusinan ruusuja hänen toimistoonsa joka päivä kahden viikon ajan, kun suhde alkoi. Abstrakti veistos oli ilmeisesti yksi näistä lahjoista. Siinä on Joniin kohdistuva kaiverrus, Warholin allekirjoitus ja päivämäärä 1983, vuosi, jolloin he muuttivat yhteen. Jon Gould kuoli vuonna 1986. Hänen omaisuutensa, mukaan lukien taide, useita Warholin signeerattuja kirjoja ja kokoelma henkilökohtaisia muistoja, jotka dokumentoivat hänen suhdettaan Warholiin, oli säilytetty ullakolla, ilmeisesti äidiltään tietämättömänä, siitä lähtien.

Abstrakti ele

Kun Dan Meader löysi sen, mitä hän pian ymmärtäisi olevan tuntematon Andy Warholin veistos, hänellä ei aluksi ollut aavistustakaan siitä, mitä hän piti käsissään. Esine näyttää katkaistulta maalaukselta, johon on tiputettu maalia. Mutta kun hän käänsi sen ympäri ja näki takana olevan allekirjoituksen, hän sanoo alkaneensa täristä. Lopulta tuo innostus laantui, ja hän tajusi, että hänellä oli vaikea tehtävä, jos hän aikoi löytää ostajan niin epätavalliselle teokselle. Ensinnäkin, sitä ei koskaan dokumentoitu tai luetteloitu. Toiseksi, se ei näytä miltään muulta, mitä Warhol koskaan teki. Se on karkea, käsintehty ja sillä on intiimi mittakaava. Sen materiaalinen laatu sijoittaa sen enemmän Arte Poveran alueelle kuin Pop-taiteeseen; sen tunnevoimainen energia vaikuttaa enemmän abstraktin ekspressionismin kaltaiselta; ja sen esteettinen kieli kulmista, pisteistä ja viivoista herättää mieleen Wassily Kandinskyn tai Kazimir Malevichin.

Mitä Meader uskoi pelastavan teoksen sen omasta ainutlaatuisuudesta, oli sen tarina. Sen luomisen olosuhteiden ympärillä oleva mysteeri on upeaa pohdinnan ainesta. Teos on jotain rikkinäistä, mutta jälleen ehjä ajattelevien eleiden avulla. Olisiko se anteeksipyyntö? Yrittikö Warhol korjata jotain suhteessa, joka oli vaurioitunut? Vai ehdottiko hän, että hänen suhteensa Jonin kanssa oli saanut hänet tuntemaan itsensä jälleen kokonaiseksi. Oliko teos leikkisä vahinko? Ehkä Warhol löysi sen roskista The Factoryltä, joten hän signeerasi sen ja antoi Jonille sisäpiirin vitsinä, kuten Duchamp signeerasi pissapadan. Vai oliko sen ainutlaatuisuus itse asia—viesti pyhälle kumppanille, että se, mitä he jakoivat, oli erilaista kuin mikään muu. Mikä tahansa tulkinta joku saattaisi keksiä, Meader ajatteli, että teoksen henkilökohtainen luonne ja sen alkuperän kiehtova tarina olivat avain sen arvoon.

Andy Warhol - A carousel horse (said to have been given to Mr. Gould by Warhol) was also part of the auction. Photo Credit Nick Cosentino, via John McInnis Auctioneers

Ironian arvo

Koska Meader ei pystynyt laatimaan profiilia todennäköisestä ostajastaan, hänellä oli vaikeaa asettaa hintaa veistokselle. Hän arvioi hatusta noin 500 000 ja 1 miljoonan dollarin välille. Mutta hän päätti mennä huutokauppaan ilman varausta teokselle. Hän kertoi Blake Gopnikille New York Timesista: "Julkisuus määrittää sinä päivänä, mitä se on arvokas." Loppujen lopuksi on ennakkotapaus kyseenalaistaa, mitä Warholin teos on arvokas. Kun Warhol kuoli, tuomioistuimet arvioivat hänen omaisuutensa noin 509 miljoonaksi dollariksi. Vähentääkseen oikeudenkäyntikuluja ja Warholin määräämiä hyväntekeväisyyslahjojen suuruuksia Warhol Foundation palkkasi taidekauppias André Emmerichin, joka väitti oikeudessa vakavalla naamalla, että heidän arvionsa oli liian korkea, koska todennäköisesti Warhol unohtuu pian, ja hänen jälkeensä jättämänsä teokset menettävät arvonsa. Tuomioistuin suostui ja laski heidän arvionsa 228 miljoonaan dollariin.

Arvo on hassu sana. Juuri ennen kuin Gouldin huutokauppa oli alkamassa, perikunnan toimeenpanija astui sisään ja perheen puolesta pyysi huutokauppataloa asettamaan varauksen veistokselle sekä useille muille teoksille, mukaan lukien toinen Warhol ja kaksi Basquiatia. Mutta varaus oli ilmeisesti liian korkea, koska veistos ja useat muut varauksella olleet esineet eivät myyneet. Huutokauppatalon edustaja kertoi minulle, että tällä hetkellä ei ole suunnitelmia huutokaupata teoksia myöhemmin. Joten tällä tarinalla on katkera loppu. Taianomainen hetki löytämisestä, kun huutokauppias eli viimeistä fantasiaansa löytää harvinainen ja aiemmin tuntematon Warhol-veistos, joka keräsi pölyä ullakolla, ei johtanut mihinkään. Ja rakkaudesta syntynyt esine on muuttunut riidellyksi hyödykkeeksi. On myös syytä huomata, että useat Warholin teokset, jotka myivät huutokaupassa, myytiin alle arvioidun hinnan. Tämä herättää kysymyksen siitä, mitä todella tarkoittaa arvostaa jotain. Kuten abstraktio, arvo merkitsee eri asioita eri ihmisille. Toivottavasti missä tahansa Jon ja Andy nyt ovatkin, se merkitsee enemmän kuin rahaa.

Esittelykuva: Andy Warhol - veistos, © 2017 The Andy Warhol Foundation for the Visual Arts Inc./Lisensoitu Artists Rights Society (ARS), New York, New York; Valokuvaus Nick Cosentino, John McInnis Auctioneersin kautta

Kaikki kuvat ovat vain havainnollistavia.

Kirjailija: Phillip Park