Bauhausin 100-vuotisjuhla
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Bauhaus-koulun perustamisesta. Laajalti 1900-luvun vaikutusvaltaisimmaksi taiteen ja muotoilun oppilaitokseksi katsottu Bauhaus perustettiin Weimariin, Saksaan, arkkitehti Walter Gropiuksen toimesta 1. huhtikuuta 1919. Gropius oli yksi modernin arkkitehtuurin johtavista uranuurtajista ja siitä, mitä myöhemmin alettiin kutsua kansainväliseksi tyyliksi – jolle ovat ominaisia avoimet pohjaratkaisut ja kevyet modernit materiaalit kuten teräs ja lasi. Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa syntynyt Bauhaus-koulu oli tarkoitettu uuden sukupolven taiteilija-käsityöläisten koulutuspaikaksi, jotka auttaisivat luomaan oikeudenmukaisemman, rauhallisemman ja rakentavamman tulevaisuuden ihmiskunnalle. He toivoivat tekevänsä tämän yhdistämällä taiteen, käsityön ja muotoilun hajanaiset alat yhdeksi eheäksi oppialaksi. Bauhausin opettajat kouluttivat oppilaitaan pyrkimään siihen, etteivät he luo pelkästään rakennusta, maalausta tai veistosta, vaan ymmärtämään, miten rakennukset, maalaukset ja veistokset muodostavat yhdessä Gesamtkunstwerkin eli kokonaisteoksen. Bauhausin manifestissaan Gropius valitteli, kuinka maalaustaide ja veistokset olivat muuttuneet ”salonki-taiteeksi”, joka ei ollut tavallisen ihmisen tavoitettavissa ja sopi vain eliitin ihailtavaksi. Hän kaipasi jotain hyödyllisempää ja enemmän arkeen kytkeytyvää. Manifestin loppulauseessa lukee: ”Luokaamme siis uusi käsityöläisammattikunta ilman luokkaeroja, jotka nostavat ylimielisen muurin käsityöläisen ja taiteilijan välille! Yhdessä haluamme, suunnitella ja luoda tulevaisuuden uuden rakenteen, joka yhdistää arkkitehtuurin, veistoksen ja maalauksen yhdeksi kokonaisuudeksi ja joka eräänä päivänä nousee taivaaseen miljoonien työntekijöiden käsistä kuin uuden uskon kristallinen symboli.” Hänen idealistiset sanansa herättivät lukemattomien taiteilijoiden, muotoilijoiden ja käsityöläisten mielikuvituksen ympäri maailmaa. Vaikka Bauhaus toimi vain 14 vuotta, sen ajatukset levisivät maailmanlaajuisesti, ja sen perintö herättää edelleen taiteen, muotoilun ja arjen yhdistämisen mahdollisuuksia.
Utopistiset unelmat
Vaikka Bauhausin manifesti selittää koulun käytännön puolia – kuten ketkä tulisi hyväksyä kursseille ja mitä heidän tulisi opiskella – asiakirja ei juuri valota niitä utopistisia intohimoja, jotka inspiroivat Gropiusta ja hänen Bauhausin opettajakollegoitaan. Kun ensimmäinen maailmansota päättyi talvella 1918, saksalaiset olivat ristiriitaisissa tunnelmissa monarkian, demokraattisesti valitun edustuksellisen hallituksen tai kommunistisen kaltaisen järjestelmän välillä. Kysymys koski osittain sitä, kuka saisi vallan, ja osittain ihmisen elämän arvoa ja oikeutta hallita omaa kohtaloaan. Lopulta Weimarissa pidettiin perustuslakikokous ja perustettiin parlamentaarinen tasavalta (Weimarin tasavalta), joka teoriassa kannatti toiveikasta ajatusta siitä, että yksilöt voivat yhdessä rakentaa tulevaisuuden kaikille. Edistyksellisiä uudistuksia hyväksyttiin, kuten kahdeksan tunnin työpäivä, lehdistönvapaus sekä terveys- ja eläke-edut työntekijöille.
Bauhausin tunnus
Bauhaus perustettiin lähes samaan aikaan ja samaan paikkaan kuin tasavalta, ja sen toimintaan vaikutti moni sama asia. Bauhausin johtajat ja opettajat uskoivat utopistiseen näkemykseen, jonka mukaan he voisivat muuttaa rakennetun maailman hyödylliseksi ja kauniiksi kaikille ihmisille sosiaalisesta asemasta riippumatta. He kuvittelivat rakennuksia, jotka olisivat avaria ja valoisia, suunniteltu nimenomaan palvelemaan ei instituutioiden toimintaa, vaan arjen käytännöllisimpiä tarpeita. Toinen Bauhausin johtaja Hannes Meyer totesi: ”Tutkimme jokaisen talossa asuvan päivittäisiä rutiineja, ja tämä antaa meille rakennushankkeen määräävät periaatteet.” Hänen listansa rakennuksen suunnittelun prioriteeteista on hyvin järkevä. Se kuuluu: ”1. seksielämä, 2. nukkumistavat, 3. lemmikit, 4. puutarhanhoito, 5. henkilökohtainen hygienia, 6. sääsuoja, 7. kodin hygienia, 8. auton huolto, 9. ruoanlaitto, 10. lämmitys, 11. auringonvalo, 12. palvelut.”
Bauhausin yliopisto Weimarissa. Kuva: Sailko
Suurpakolaisuus
Vaikka Bauhausilla oli valtava vaikutus maailman trendeihin, natsipuolueen noustua valtaan he leimasivat koulun ”saksalaisvastaiseksi” ja kommunistisia ihanteita myötäileväksi. Natsit käyttivät salapoliisivoimia painostaakseen koulun sulkemista. Tämä ei kuitenkaan ollut Bauhaus-unelman loppu. Koulun opettajat ja opiskelijat muuttivat ympäri maailmaa levittäen vallankumouksellisia ajatuksiaan. Gropius muutti Pohjois-Carolinaan yhdessä Bauhausin opettajien Josef ja Anni Albersin kanssa ja liittyi Black Mountain Collegen opettajakuntaan, ja Albersit opettivat myöhemmin Yale-yliopistossa. Toinen Bauhausin johtaja Hannes Meyer työskenteli arkkitehtina ja opettajana Moskovassa, Genevessä ja Mexico Cityssä. Kolmas Bauhausin johtaja Mies van der Rohe muutti Chicagoon, jossa hän johti Illinoisin teknillisen instituutin arkkitehtuuriosastoa ja loi maailmanlaajuisesti vaikuttavan muotoilutyyliin, joka tunnetaan nimellä Toinen Chicagon koulu. Bauhausin opettaja László Moholy-Nagy muutti myös Chicagoon, missä hän perusti ”Uuden Bauhausin”, koulun, joka keskittyi ”ihmiskeskeiseen muotoiluun.”
László Moholy-Nagy - A 19, 1927. Öljy ja lyijykynä kankaalle. 80 × 95,5 cm. Art Institute of Chicago, Chicago
Saksa on vuosikymmenten ajan kamppaillut monimutkaisen roolinsa kanssa Bauhausin synnyssä ja hylkäämisessä. Vuoden 2019 aikana museot ja instituutiot ympäri Saksaa järjestävät laajoja juhlia koulun 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Saadessamme kunnioittaa heidän saavutuksiaan, meidän on myös pohdittava, mikä näiden visionäärien todellinen perintö on. Pitäisikö meidän jäljitellä heidän suunnitelmiaan? Pitäisikö meidän, kuten he tekivät, pyrkiä luomaan uusia ajatussuuntia utopististen tulevaisuuskuvien muodostamiseksi? Vai onko Bauhausista opittavissa jokin toinenkin oppi? Voisimmeko ehkä tunnustaa, että taiteen, käsityön, muotoilun ja arkkitehtuurin erottamisessa on jotakin arvoa? Se, mikä yhdelle on utopiaa, voi toiselle olla sortoa. Ehkä Bauhausin arvo ei ole sen hyödyllisissä menetelmissä. Ehkä sen hyödyllisin viesti löytyy itse Bauhausin manifestista, jossa viattomasti todetaan: ”Taide kohoaa kaikkien menetelmien yläpuolelle.”
Vuoden 2019 Bauhausin juhlallisuuksien listan Saksassa löydät osoitteesta https://www.bauhaus100.com.
Kuvassa: Bauhausin yliopiston Weimarin päärakennuksen sisäänkäyntihalli – keskellä, vapaasti roikkuva jugend-tyylinen portaikko, jonka on luonut Auguste Rodin ”Eva” (1888). Kuva: Hans Weingartz.
Kaikki kuvat ovat havainnollistavia
Kirjoittanut Phillip Barcio
