Bauhausin 100-vuotisjuhla

Tämä vuosi merkitsee Bauhausin avautumisen 100-vuotisjuhlaa. Laajalti pidetty 1900-luvun vaikutusvaltaisimpana taide- ja muotoilukouluna, Bauhaus perustettiin Weimarin kaupungissa Saksassa arkkitehti Walter Gropiuksen toimesta 1. huhtikuuta 1919. Gropius oli yksi modernistisen arkkitehtuurin johtavista pioneereista ja siitä, mitä myöhemmin alettiin kutsua kansainväliseksi tyyliksi – jota luonnehditaan avoimilla pohjaratkaisuilla ja kevyillä moderneilla materiaaleilla, kuten teräksellä ja lasilla. Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa syntynyt Bauhaus-koulu oli tarkoitettu koulutusalustaksi uudelle taiteilija-käsityöläisten sukupolvelle, joka auttaisi luomaan tasa-arvoisempaa, rauhallisempaa ja rakentavampaa tulevaisuutta ihmiskunnalle. He toivoivat saavansa tämän aikaan yhdistämällä taiteen, käsityön ja muotoilun eri alat yhdeksi yhtenäiseksi kurssiksi. Bauhaus-opettajat kouluttivat opiskelijoitaan pyrkimään ei niinkään rakennuksen, maalausten tai veistosten luomiseen, vaan ymmärtämään, miten rakennukset, maalaukset ja veistokset yhdistyvät muodostaakseen Gesamtkunstwerk, eli kokonaisteoksen. Bauhaus-manifestissaan Gropius valitti, kuinka maalaus ja veistos olivat kehittyneet "salongitaiteeksi", joka ei ollut suhteutettavissa tavallisten ihmisten elämään ja oli sopivaa vain eliitin ihailtavaksi. Hän kaipasi jotain hyödyllisempää ja enemmän yhteydessä päivittäiseen elämään. Manifestin viimeinen kappale kuuluu: "Luokaamme siis uusi käsityöläisten kilta ilman luokkajaottelua, joka nostaa ylimielisen esteen käsityöläisten ja taiteilijoiden välille! Yhdessä haluamme, suunnittelemme ja luomme tulevaisuuden uuden rakenteen, joka yhdistää arkkitehtuurin, veistoksen ja maalaamisen yhdeksi kokonaisuudeksi ja joka eräänä päivänä kohoaa taivaalle miljoonan työntekijän käsistä kuin uuden uskon kristallinen symboli." Hänen idealistiset sanansa herättivät lukemattomien taiteilijoiden, muotoilijoiden ja käsityöläisten mielikuvituksen ympäri maailmaa. Vaikka Bauhaus oli olemassa vain 14 vuotta, sen ideat levisivät ympäri maailmaa, ja sen perintö jatkaa taiteen, muotoilun ja jokapäiväisen elämän yhdistämisen mahdollisuuksien herättämistä.

Utopistiset unelmat

Vaikka Bauhausin manifesti selittää koulun käytännön näkökohdat – kuten kenet tulisi hyväksyä oppilaitokseen ja mitä tarkalleen ottaen heidän tulisi opiskella – asiakirja ei juurikaan selitä niitä utopistisia intohimoja, jotka inspiroivat Gropiusta ja hänen Bauhaus-opettajiaan. Kun ensimmäinen maailmansota päättyi talvella 1918, saksalaiset olivat repaleina monarkian, demokraattisesti valitun edustushallinnon tai kommunistityylisen hallinnon suhteellisten etujen välillä. Kysymys oli osittain siitä, kuka tulisi pitää valtaa, ja osittain ihmisen elämän arvosta ja ihmisten oikeudesta hallita omaa kohtaloaan. Lopulta Weimarissa pidettiin perustuslakikokous ja muodostettiin parlamentaarinen tasavalta (Weimarin tasavalta), joka teoriassa omaksui toiveikkaan käsityksen siitä, että yksilöt voivat työskennellä yhdessä rakentaakseen tulevaisuutta kaikille. Edistyksellisiä uudistuksia hyväksyttiin jopa, kuten kahdeksan tunnin työpäivä, lehdistönvapaus sekä terveys- ja eläke-edut työntekijöille.

Bauhausin sinetti

Bauhaus perustettiin lähes samassa paikassa ja samaan aikaan kuin tasavalta, ja se sai vaikutteita monista samoista kysymyksistä. Bauhausin johtajat ja opettajat uskoivat utopistiseen visioon, jonka mukaan he voisivat muuttaa rakennettua maailmaa hyödylliseksi ja kauniiksi kaikille ihmisille sosiaalisesta asemasta riippumatta. He kuvitellessaan rakennuksia, jotka olivat avaria ja täynnä auringonvaloa, suunniteltiin erityisesti majoittamaan ei institutionaalisia toimintoja, vaan pikemminkin päivittäisen elämän käytännön puolia. Hannes Meyer, toinen Bauhausin johtaja, totesi: "Tutkimme jokaisen talossa asuvan päivittäistä rutiinia, ja tämä antaa meille rakennusprojektin määräävät periaatteet." Hänen prioriteettilistansa rakenteen suunnittelulle ei voisi olla järkevämpi. Se kuuluu: "1. seksielämä, 2. nukkumistottumukset, 3. lemmikit, 4. puutarhanhoito, 5. henkilökohtainen hygienia, 6. säänsuojelu, 7. hygienia kodissa, 8. auton huolto, 9. ruoanlaitto, 10. lämmitys, 11. altistuminen auringolle, 12. palvelut."

Bauhaus-yliopisto Weimar. Kuva: Sailko

Suuri Siirtolaisuus

Huolimatta siitä valtavasta vaikutuksesta, jonka Bauhausilla oli globaaleihin suuntauksiin, kun natsipuolue tuli valtaan, he leimasivat koulun "epä-saksalaiseksi" ja myötätuntoiseksi kommunistisille ihanteille. Natsit painostivat salaisen poliisin kautta sulkemaan koulun. Mutta tämä ei ollut lainkaan Bauhaus-unelman loppu. Koulun opettajat ja opiskelijat muuttivat ympäri maailmaa, levittäen vallankumouksellisia ideoitaan matkan varrella. Gropius muutti Pohjois-Carolinaan yhdessä Bauhaus-opettajien Josef ja Anni Albers kanssa ja liittyi Black Mountain Collegen opettajakuntaan, ja Albersit opettivat myöhemmin Yale-yliopistossa. Toisen Bauhausin johtajan Hannes Meyerin opetti ja työskenteli arkkitehtina Moskovassa, Genevessä ja Mexico Cityssä. Kolmannen Bauhausin johtajan Mies van der Rohe muutti Chicagoon, jossa hän johti Illinoisin teknillisen instituutin arkkitehtuuriosastoa ja kehitti globaalisti vaikuttavan suunnitteluaestetiikan, joka tunnetaan nimellä Toinen Chicago-koulu. Bauhaus-opettaja László Moholy-Nagy muutti myös Chicagoon, jossa hän perusti "Uuden Bauhausin", koulun, joka keskittyi "ihmiskeskeiseen suunnitteluun."

László Moholy-Nagy - A 19, 1927. Öljy ja grafiitti kankaalla. 31 1/2 × 37 3/5 tuumaa. 80 × 95,5 cm. Art Institute of Chicago, Chicago

Saksalla on kestänyt vuosikymmeniä käsitellä monimutkaista rooliaan Bauhausin luomisessa ja hylkäämisessä. Koko vuoden 2019 ajan museot ja instituutiot ympäri Saksaa järjestävät suuria juhlia juhlistaakseen koulun 100-vuotisjuhlaa. Kun kunnioitamme heidän saavutuksiaan, meidän on myös kysyttävä, mikä näiden visionäärien todellinen perintö on. Pitäisikö meidän kopioida heidän suunnitelmiaan? Pitäisikö meidän, kuten he tekivät, yrittää luoda uusia ajattelukouluja pyrkiessämme muodostamaan utopistisia visioita tulevaisuudestamme? Vai onko Bauhausista jotain muuta opetettavaa? Voisimmeko ehkä tunnustaa, että taiteen, käsityön, muotoilun ja arkkitehtuurin erottamisessa on jonkinlaista arvoa? Se, mikä näyttää utopialta yhdelle, näyttää toiselle sortolta. Ehkä Bauhausin arvo ei ole lukittuna sen utilitaristisiin menetelmiin. Ehkä sen hyödyllisin viesti tulee itse Bauhaus-manifestista, joka totesi riittävän viattomasti: "Taide nousee kaikkien menetelmien ylle."

Jos haluat nähdä luettelon Bauhaus-juhlistuksista, jotka tapahtuvat Saksassa vuonna 2019, vieraile https://www.bauhaus100.com.

Ominaiskuva: Bauhaus-yliopiston päärakennuksen eteisaula - keskellä, vapaasti heiluvien Art Nouveau -portaitten alla, jotka on luonut Auguste Rodin "Eva" (1888). Kuva: Hans Weingartz.
Kaikki kuvat ovat vain havainnollistavia.
Phillip Barcio mukaan